Poriginal gallerian näyttely 8.9.-25.9.
Poriginal galleriassa avautuu 7.9. Mikael Korkeen näyttely MAAN & TAIVAAN VÄLILLÄ. Luonnon merkitystä ihmisyydelle korostava näyttely kerää yhteen joukon teoksia jotka on toteutettu käyttäen materiaaleina mm. merilevää, ajopuita ja kalannahkaa. Näyttelyn avajaiset perjantaina 07.09. kello 18-20.
Mikael Korkee
MAAN & TAIVAAN VÄLILLÄ
08.09.-25.09.2018
Olen (1991 s.) porilainen kuvanveistäjä. Olen valmistunut Kankaanpään taidekoulusta 2017. Taiteessa keskityn kuvanveistoon, esitystaiteeseen ja runouteen. Tosin pyrin aina löytämään teos-ideoilleni muodon, joka ei tunne teknisiä rajoja. Kuvanveistossa keskityn pääosin luonnonmateriaalien hyödyntämiseen. Erityisen tärkeä teosmateriaalien lähde ja mielenrauhani sija minulle on merellinen Pori. Sieltä luovuuteni kumpuaa ja verkostoituu muihin elämän säikeisiin. Taiteessa minua ohjaa tapani katsoa maailmaa muinaisten metsästäjä-keräilijöiden silmin. Poimin merilevää, kerään veden hiomia ajopuita, sukelluskalastamalla kalastettu kala saa paikkansa teoksissani parkittuna kalannahkana. Aivan kuin keräisin satoa mielenmaisemastani. Haluan kuvata taiteessani elämän monimuotoisuutta, jonka läpi kulkiessani suuntaan pimeydestä kohti valoa. Luonto, usko, rakkaus, ihmeet, ihmisyys. Minulle taide on totuuden etsimistä.
Ensimmäinen yksityisnäyttelyni ”Maan & Taivaan Välillä” kerää joukon teoksia, jotka ovat toteutettu mielenmaisemani materiaalein. Merilevä, ajopuut, kalannahka. Lukuisat hetket meren läheisyydessä ovat mahdollistaneet juuri oikeiden teoksien osasten löytymisen. Näyttelyn yhteyteen olen toteuttanut myös runoteoksen, joka veistoksien tavoin kulkee matkansa syntymän, elämän ja kuoleman käsitteiden läpi. Veistokset antavat katsojalle mahdollisuuden tulkinnanvaraisuuteen. Nähdä kaiken omin silmin, kun taas runoteos kutsuu katsojan taiteilijan mielen syvyyksiin.
Näyttely korostaa luonnon merkitystä ihmisyydelle. Miten puhdas luonto on yhteydessä ihmismielen hyvinvointiin. Erityisesti vesistöjä kuormittavat teollisuuden päästöt ovat olleet suurena huolenaiheena, kun olen katsonut elämää vesistöjä rakastavan taiteilijan ja sukelluskalastajan silmin. Näyttelyn ilmaisussa on myös vahvana teemana käsitys uskosta. Tahdon tuoda esiin jotain unohdettua. Mikä on hyvän ja pahan suhde kun mietimme ihmisen taipumusta hengellisyyteen. Mitä luonto voi opettaa meille? Mikä on Jumalan ja luonnon suhde, kun pohdimme oikeaa ja väärää, sekä hyvää ja pahaa. Voisiko näyttelystäni löytää askeleen lähemmäs totuutta?
