Kulttuurikierros keskellä Poria

1. Polyfonia-patsas, Eteläranta

Polyfonia on Eila Hiltusen vuonna 1987 valmistunut veistos Porin Etelärannassa. Teos on hitsattu 55 haponkestävästä teräselementistä ja 3,6 metriä korkea. Patsas paljastettiin 31.3.1987. Teos sai alkunsa Rosenlew-yhtymän aloitteesta. Polyfonia patsaan vierestä voi kesällä hypätä jokiristeilijä Charlottan kyytiin, jolla järjestetään yleisöristeilyjä heinä- ja elokuussa Reposaareen ja Ulvilaan.

2. Eteläranta

Kulje Etelärantaa eteenpäin ja ihaile vanhan keskustan eli ns. Kivi-Porin vuoden 1852 palon jälkeen rakennettujen rantakorttelien rakennuksia. Ne muodostavat yhden edustavimpia vanhoja kivikaupunginosia maassamme. Alue kattaa pääpiirteissään 1558 perustetun Porin kaupungin vanhimman asutetun osan, jonne sijoittuivat kaupungin ensimmäinen raatihuone, kirkko ja kuninkaankartano sekä joen varrella vilkas satama.

3. Poriginal Galleria ja vanha rantamakasiini

Porin taidemuseolla on käytössä vaihtuvia näyttelyitä varten galleriatila, joka sijaitsee entisessä suolamakasiinissa (Eteläranta 6). Rakennus on uusrenessanssityylinen kiinteistö, joka on rakennettu arkkitehti F.J. Lindströmin vuonna 1885 signeeraamien piirustusten mukaan. Poriginal Galleriassa nähdään vaihtuvia näyttelyitä ja ajankohtaista kotimaista ja satakuntalaista taidetta kansainvälistä näkökulmaa unohtamatta! 

Galleriaa vastapäätä on vanha rantamakasiini, jossa nykyään toimii Shots Jokiranta. Arkkitehti Gustaf Nyströmin suunnittelema puurakennus on vuodelta 1896. Alun perin jokisataman välivarastona toiminut rakennus oli vuosia myös yksi Pori Jazzin esiintymispaikka. 

4. Porin taidemuseo

Porin taidemuseo on vuonna 1981 toimintansa aloittanut nykytaiteen museo, joka sijaitsee Porin Etelärannassa vuonna 1860 valmistuneessa entisessä pakkahuoneessa. Taidemuseo tunnetaan vaihtuvista nykytaiteen näyttelyistä. Maire Gullichsenin taidesäätiön peruskokoelma sisältää pääosin suomalaista taidetta 1900-luvun vaihteesta nykypäivään. Gullichsen (os. Ahlström) teki merkittävän elämäntyön suomalaisen kuvataiteen, taideteollisuuden ja arkkitehtuurin parissa. Magnus Enckellin, Tyko Sallisen, Helena Schjerfbeckin ja Ellen Thesleffin teokset kuuluvat kokoelman vanhimpaan osaan. Museossa myös pieni myymälä ja kahvio.
 

Taidemuseon edustalla voi ihailla Harry Kivijärven julkista veistosta nimeltään Lokki. 

5. Ravintola Klubi, Eteläranta 10

Ravintola Klubiin (Porin Suomalainen klubi – Svenska klubben) kuuluu yli 160-vuotias päärakennus, saunatalo, talliravintola ja kesäpiha. Laivanvarustaja A. W. Björkmanin rakennuttama uusklassismia edustava talo valmistui vuonna 1854 ja sitä laajennettiin vuonna 1861. Svenska klubben i Björneborg otti talon kokouspaikakseen vuonna 1912 ja Porin Suomalainen Klubi vuonna 1941. Klubin ravintolat ovat avoinna kaikille.

6. Satakunnan Museo, Hallituskatu 11

Satakunnan Museo on vuonna 1888 perustettu kulttuurihistoriallinen museo. Museorakennus on vuodelta 1973. Museon näyttelyt esittelevät Porin ja Satakunnan värikästä historiaa sanoin, kuvin ja esinein. Satakunnan Museo valittiin vuonna 2019 vuoden museoksi.

Museon tontilla olivat aikaisemmin hautausmaa sekä Porin kaksi ensimmäistä kirkkoa, joista myöhäisempi tuhoutui vuoden 1852 palossa. Ennen museon rakentamista paikalla oli puisto. 

7. Merikapteeni Heinen talo, Hallituskatu 9 B

Satakunnan museon ja Raatihuoneen välissä, Porin teatteria vastapäätä sijaitsevan, nykyisen Porin seurakuntayhtymän hallintokeskuksen, on suunnitellut arkkitehti Ricardo Björnberg. Erilaisia tyylisuuntia yhdistelevän talon rakennutti merikapteeni Oscar Heine 1893. Talon erikoisuutena on laivan märssykoria muistuttava torni. 

Heine rakennutti merillä vietettyjen vuosien jälkeen, ennen avioitumistaan, talon poikamiehen asunnoksi: neliöitä on toista tuhatta. Heine oli Porin ensimmäinen rekisteröity laivanselvitys-, huolinta- ja hiililiikkeen harjoittaja. Heinen perhe asui 1. kerroksessa ja alakerrassa sijaitsi myös Heinen liikkeen Porin konttorit. Toisessa kerroksessa asuivat vuokralla mm. pormestari Caselius ja lennätinkonttorin johtaja Thesleff. Oscar Heinen kuoltua leski ja perilliset myivät talon Porin seurakunnille vuonna 1921. 

8. Porin teatteri, Hallituskatu 14

Poria pidetään suomenkielisen teatterin syntymäpaikkana. Porin Teatteri on vanhin suomenkielinen ammattiteatteri. Se perustettiin vuonna 1931, kun Porin Näyttämö ja Porin Työväen Teatteri yhdistettiin. Teatteri toimii kaupungin keskustassa vuonna 1884 valmistuneessa teatteritalossa, joka on kuuluisa erityisesti päänäyttämön allegorisista kattomaalauksista. Uusrenessanssia edustavan rakennuksen on suunnitellut ruotsalainen arkkitehti Johan Erik Stenberg. Teatteritaloon valmistui vuonna 1974 lisärakennus, jossa toimii Pieni näyttämö väliaikakahvioineen.

Porin teatterin sivustalla on murrekirjailija Hj. Nortamon patsas, joka on Yrjö Liipolan veistämä vuodelta 1946.

9. Raatihuone ja Juhana Herttuan patsas, Hallituskatu 9

Porin arvokkaimpiin rakennuksiin kuuluu Carl Ludvig Engelin suunnittelema, vuonna 1841 valmistunut raatihuone. Se edustaa uusklassismia ja on yksi harvoista vuoden 1852 suurpalosta säilyneistä rakennuksista. Katon sinkkiveistokset kuvaavat Antiikin Rooman oikeudenjumalatarta Justitiaa ja airuita. Julkisivua koristaa päätykolmio, jossa on latinankielinen kirjoitus Curia Arctopolis eli ”Karhukaupungin neuvotteluhuone”. Yläpuolella on Porin vaakuna. Tornikello on Juho Yli-Könnin vuonna 1853 valmistama ja se toimii edelleen.  
 
Raatihuoneella toimivat alun perin kaupungin hallinto sekä oikeuslaitos. Lisäksi kellarissa oli vankila ja putka sekä palovartijan vartiotupa. Raatihuoneen tornia käytettiin palotornina.  

Nykyisin alakerrassa on Pori Jazzin toimisto ja yläkerran tiloja käytetään juhlatilaisuuksiin. Kellarikerroksessa toimii ravintola Raatihuoneen kellari. 
 
Raatihuoneen edessä on Porin perustajan Juhana-herttuan patsas. Patsaan on tehnyt kuvanveistäjä Sofia Saari vuonna 2008. Pronssipatsas esittää parikymppistä herttuaa.

10. Junneliuksen palatsi, Porin kaupungintalo, Hallituskatu 12

Kunnallisneuvos Robert Junneliuksen sekä konsuli Hugo Rosenlewin perheilleen rakennuttama talo tunnetaan myös Junneliuksen palatsina ja se valmistui vuonna 1895 ”huomenlahjana” Junneliuksen vaimolle Ellenille. 

Arkkitehti August Krookin suunnittelema renessanssipalatsi on Suomessa täysin ainutlaatuinen ja Porin arvokkainta rakennusperintöä. Rakennussuunnitelma oli Italian renessanssiarkkitehtuurin inspiroima. Junnelius ei halunnut säästellä rakennuksen kustannuksissa, joten hän lähetti arkkitehti Krookin ottamaan Venetsian ja Firenzen palatseista oppia.

Porin kaupunki osti rakennuksen ja kaupungintalona se on toiminut vuodesta 1963. Rakennuksen peruskorjaus valmistui vuonna 2008. 

11. Raatihuoneenpuisto

Raatihuoneenpuistossa toimi tori- ja kauppapaikka 1600-luvulta vuoteen 1872 saakka. Pari vuotta myöhemmin tori muutettiin englantilaistyyliseksi puistoksi, joka arkkitehtonisesti korostaa Raatihuoneen arvokkuutta. Raatihuoneenpuisto valmistui lähes nykyiseen muotoonsa vuonna 1912 ja on edelleen tärkeä osa keskikaupungin maisemakuvaa.

Kauppaneuvos Antti Airion lahjoittama suihkuallas vuodelta 1938 on talvisin kauniiden jouluvalojen alla piilossa. Emil Cedercreutzin karhuveistos vuodelta 1913 katselee kaunista puistomaisemaa. Kesällä voit törmätä väsymättömään puurtajaan eli robottiruohonleikkuriin, joka päivästä toiseen huolehtii alueen nurmikosta. Istahda penkille ihaileemaan puiston kauneutta ja nauti!

12. Hotelli Otava ja Kulttuuritalo Annis

Hotelli Otava valmistui vuonna 1857 ja toimi hotellina vuoteen 1985 saakka. Kansallisteatterin edeltäjä Suomalainen Teatteri antoi ensimmäisen näytäntönsä Porissa Hotelli Otavan teatterisalissa 13. lokakuuta 1872. Nykyisin se on kaupungin käytössä.

Vuodesta 1980 Kulttuuritalo Annis on mahdollistanut porilaisten nuorten taiteellisia visioita talon luomassa vapaassa ilmapiirissä. Teatteria, musiikkia, kuvataiteita ja paljon muuta. Monet porilaiset taiteilijat, tanssijat ja näyttelijät ovatkin talon “kasvatteja”, kuten Mari Rantasila, Joonas Nordman ja Tuure Boelius. 

Anniksen tunnistaa sisäpihan värikkäistä graffiteista. Alkujaan 1870-luvulla valmistuneessa rakennuksessa toimi olutpanimo, joka lisäksi valmisti virvoitusjuomia ja kivennäisvettä. 

13. Kaupunkielämää Gallen-Kallelankadulla ja kauppatorilla

Reitin loppupuolella päästään näkemään Porin kaupunginkirjasto sekä Akseli Gallen-Kallelan patsas, josta matka jatkuu Gallen-Kallelankadun päähän. Kadun päässä on näkymät kahteen muraaliin, jotka piristävät kaupunkikuvaa Antinkadun kerrostalojen seinissä. Taloyhtiöiden toiveena oli, että teoksissa näkyisi musiikki, satama ja karhut. Teokset on toteuttanut helsinkiläinen taiteilijakollektiivi Multicoloured Dreams. 

Pysähdy tässä kohtaa kävelykadulle nauttimaan hyvästä ruuasta ja tutustu vaikkapa porilaiseen panimokulttuuriin. Kauppatorin laidalta löytyy jälkkäriksi leipomojen ihanat leivokset.  

14. Kohti kirkkopuistoa

Kirkkopuisto on tämän kierroksen päätepysäkki. Tutustu matkalla “Lipsasen taloon” Antinkadulla sekä Otto Majan muraaliin niin sanotun postitalon seinässä Valtakadulla. Muraalissa koneellistettu ihmishahmo istuu puun alla.

Kaikkien tuntema laulaja Danny eli Ilkka Lipsanen asui tukkukauppias ja vaatevalmistaja August Lipsanen talossa Antinkatu 6:ssa ensimmäiset vuotensa. Jatka matkaa Yrjönkatua pitkin kohti kirkkopuistoa ja Etelärantaa. Keski-Porin kirkko on uusgoottilainen tiilikirkko, joka rakennettiin vuosina 1859–1863 Carl Johan von Heidekenin piirustusten mukaan. Kirkon sisustuksen ja Suomessa harvinaisen valurautaisen torninhuipun suunnitteli Georg Chiewitz. 

Kulttuurikierroksen kartta